Mitkä ovat hyvinvointialueiden näkymät vuonna 2030? Millaisia ovat useita palveluita tarvitsevien ihmisten odotukset palveluiden yhteensovittamisesta? Kuinka paikallisten palveluntarjoajien ja järjestöjen osaaminen integroituu hyvinvointialueiden kumppanuuteen ihmisten palvelupoluilla? Näitä teemoja käsiteltiin 24.4.2024 Socialan kuudennen varsinaisen yhtiökokouksen yhteydessä järjestetyssä osakastapaamisessa, jonka aiheena oli 'Järjestöjen palvelut ja tulevaisuuden horisontti'.
Webinaarin puhujina olivat Maria Kaisa Aula, Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja, ja Markku Virkamäki, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja Monipalveluvaliokunnan puheenjohtaja. Aulan puheenvuorossa tarkasteltiin hyvinvointialueiden kehityskaarta ja sote-palvelujärjestelmän muutoksen merkittävää volyymia ja laajuutta asiakas-, henkilöstö-, johtamis- ja talousnäkökulmista. Hän korosti, että hyvinvointialueiden tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavat omien strategisten linjausten ohella myös valtion toimet ja suhtautumistapa. Aula kaipasi talouskeskustelun rinnalle kansallista tulevaisuuden visiota suomalaiselle sosiaali- ja terveyspolitiikalle.
Kuntien roolien muotoutuminen ja suuntautuminen vaikuttavat myös hyvinvointialueiden kehittymiseen, ja alueellinen vaihtelu näkyy muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevissa linjauksissa. Maria Kaisa Aulan mukaan hyvinvointialueiden tulisi paneutua myös työikäisten sote- ja sotu-kehittämistyöhön. Palvelutarpeita ja rahoituskannustimia tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti yhdessä kuntien, valtion, järjestöjen, työeläkejärjestelmän ja työmarkkinatahojen kanssa.
Tällä hetkellä ajankohtaista on luottamuksen rakentaminen. Aula toivoo hallitusohjelman sisältöjen ja taloudellisten vaikutusten parempaa yhteensovittamista ja muistutti, että hyvinvointialueiden budjettirajoitukset eivät oikeuta laiminlyömään lakisääteisiä velvoitteita. Aulan mukaan on tärkeää kehittää hyvinvointialueita maltillisesti, mutta jatkuvasti ketterästi oppien.
Markku Virkamäki puolestaan painotti puheenvuorossaan palveluiden yhteensovittamisen tärkeyttä ja tiedolla johtamisen potentiaalia. Valitettavaa on, että useita palveluita käyttävän asiakkaan palvelujen järjestämistä ei kyetä tällä hetkellä ohjaamaan tietoon ja vaikutusten arviointiin perustuen. Virkamäen mukaan hyvinvointialueilla ei pystytä vielä yhdistämään eikä saamaan tietoa palvelujen käytöstä ja tarpeista yksilötasolla. Kunnista siirtyneitä hajanaisia tietojärjestelmiä vasta yhdistetään ja asiakaskohtainen tiedolla johtaminen vaatii vielä paljon prosessien ja teknologioiden kehittämistä. Virkamäen mukaan paljon palveluita käyttävien ihmisten osallisuutta tulisi vahvistaa. Heillä on paljon tiedollista epäsymmetriaa suhteessa palveluiden järjestäjään ja viranhaltijoihin.
Markku Virkamäki ilmaisi huolensa ajankohtaisista talouskeskusteluista ja hyvinvointialueiden leikkaussuunnitelmista. Vasta hyvinvointialueiden myötä on ymmärretty paremmin suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen edellyttämät taloudelliset resurssit, kun palveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt sote-palveluita vuosia alibudjetoineilta kunnilta hyvinvointialueille.
'Järjestöjen palvelut ja tulevaisuuden horisontti' -webinaarissa jaettiin Socialan osakasyhteisöjen kesken tietämystä ja ymmärrystä palveluntuottajien nopeasti muuttuneesta ja muuttuvasta toimintaympäristöstä. Tärkeää on tunnistaa palveluita järjestöjen monipuolinen osaaminen ja tukea sote-palveluita käyttävien ihmisten palvelupoluilla toimivien osaajien yhteistyötä. Tampereen Ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Maria Länsiö tiivisti keskustelun yhteen tärkeään toiveeseen: Meillä on tarve eri toimijoiden yhteiselle visionääriselle kehittämisen polulle näiden talouden haasteiden ja muutoksen keskellä.