Sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoituminen hyvinvointialueiksi keskellä isoja kriisejä, kuten globaali pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, energiakriisi, ruokakriisi ja hoitajapula, edellyttää tiedon avoimuutta ja eri toimijoiden yhteistyötä. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitsee yhteiskehittämisen menettelytapoja ja strategiatyön avoimuutta. Nyt jos koskaan, kannattaa valjastaa mahdollisimman monipuolinen osaaminen ja tieto hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Valiokunta-podcastissa (11.10.2022) keskusteltiin teknologian ja datan hyödyntämisestä hoivapalveluissa. Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtisen kuvaama arki, jossa ratkaisuja on olemassa, mutta niitä ei voida hyödyntää, sai mielen hämmentyneeksi. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että nykyinen sääntely pikemminkin ehkäisee kuin edistää datan tarkoituksenmukaista hyödyntämistä laadukkaiden palveluiden toteuttamiseksi. Voitaisiinko yhteiskehittämisellä vahvistaa asiakasymmärrystä ja lisätä tietoa eri toimijoiden näkökulmista?
Tiedon merkitys on kyllä tunnistettu sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisessa, mutta tiedon ja tiedolla johtamisen toimintakulttuurin yleistymiseen meillä on vielä matkaa. Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank nosti viime viikolla Helsingin Sanomissa (26.10.2022) datan sekavuuden perimmäiseksi syyksi siihen, että hyviä, vaikuttavia päätöksiä ei pystytä tekemään. Hyvinvointialueiden johtamisen kannalta tärkeimpänä tavoitteena Lillrank pitää sitä, että valtakunnallisen tietojärjestelmiä koskevan perusstandardin avulla saataisiin kaikki järjestelmät keskustelemaan toistensa kanssa.
Palveluiden yhteiskehittämisessä on kyse siitä, että huolehditaan toimintatavoista, joilla asiakkaat ja palvelun käyttäjät, ammattilaiset, johto ja muut olennaiset tahot osallistuvat palveluiden tavoitteelliseen kehittämiseen. Yhteiskehittäminen mahdollistaa monipuolisen osaaminen, tiedon ja kokemusten hyödyntämisen ja sitä me tarvitsemme hyvinvointialueiden järjestäessä sote-palveluita.
Erityisen tärkeää yhteiskehittäminen on sote-alan digitaalisia ratkaisuja ja teknologioita rakentaessa. Socialan Yhteisen hyvän alusta® julkaistiin toukokuussa 2021 tukemaan palveluita tuottavien järjestöjen yhteistyötä. Tätä edelsi reilun parin vuoden yhteiskehittämisen prosessi osana Yhteisen hyvän alusta -hanketta, joka toteutettiin yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa alustaa konseptoimassa olivat niin sosiaalityön ammattilaiset, kuntien hankintajohtajat, asiakasohjauksen asiantuntijat kuin asiakkaat, järjestöt, tutkijat ja sote-palveluiden tarjoajat. Lukuisat työpajat olivat yhdessä oppimisen paikkoja, joissa palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen kasvatettiin yhteistä ymmärrystä. Yhdessä oivallettiin, miten tärkeää eri toimijoiden yhteistyön tukeminen, tiedon hyödyntäminen ja digitaalisten yhteistyöprosessien vahvistaminen on erityisesti monipalveluasiakkaiden eheiden palvelupolkujen näkökulmasta.
Syksyllä 2021 Yhteisen hyvän alusta® ja yhteiskehittämiseen perustuva toimintakulttuuri otettiin osaksi Tampereen Kotitori-palveluintegraattorimallia. Digitaalinen alusta on saanut usean toimijan yhteistyönä paljon uusia toiminnallisuuksia. Tänään Yhteisen hyvän alusta® mahdollistaa Kotitorin neuvonnan ja palveluohjauksen sujuvat ja ihmislähtöiset palvelut ja asiakaskanavat, asiakasohjaajien palvelutilaukset asiakkaiden kotona asumisen tueksi, asiakaspalautteet ja raportoinnin, henkilöstövuokrauksen digitaaliset yhteistyöprosessit sekä omarahoitteisten palveluiden markkinoinnin yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa. Yhteiskehittämällä rakennettu Yhteisen hyvän alusta® palvelee päivittäin satoja asiakkaita ja kymmeniä ammattilaisia ja palveluntarjoajia. Näillä kokemuksilla me Socialassa kannustamme hyvinvointialueiden rakentajia rohkeasti yhteiskehittämisen äärelle niin järjestöjen, yritysten, oppilaitosten, asiakkaiden kuin muiden toimialojen organisaatioiden kanssa.
Kirjoittaja:
Hanna Hauta-aho on Alustapalvelu Sociala Oy:n toimitusjohtaja. Hän on kiinnostunut organisaatioiden yhteistyöstä asiakaslähtöisillä palvelupoluilla. Erityisesti hän innostuu teknologialla tuetuista prosesseista, yhteisistä oivalluksista ja rohkeista kokeiluista.