Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2023 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Samalla palveluiden rahoitus siirtyi valtiolle ja hyvinvointialueet saivat vahvemman kansallisen ohjauksen. Kuntien kumppaneina toimineet järjestöt ovat rakentaneet uusia yhteistyömalleja ja pohtineet uudistuneita rooleja suhteessa hyvinvointialueisiin.
Uudistus on ollut yksi Suomen historian suurimmista hallinnollisista muutoksista ja herättänyt paljon keskustelua sen vaikutuksista. THL on julkaissut ansioituneen koonnin hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien kehittymisen suuntaviivoista. Tilannekuvia hyvinvointialueilta – muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina -raportin (3/2025) tuloksista kuultiin 17.3.2025 THL:n järjestämässä sidosryhmäwebinaarissa.
Uudistus ei ole ainoastaan keskittynyt julkisiin palveluihin, vaan myös hyvinvointialueiden kumppaneina toimivien järjestöjen rooli ja yhteistyömallit ovat muuttuneet. Raportissa järjestöjen näkökulmasta keskeiset teemat liittyvät järjestöjen osallistumiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmiin, yhteistyön muutoksiin sote-uudistuksen myötä sekä haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita uusi toimintaympäristö on järjestöille tuonut. Selvityksen mukaan useilla hyvinvointialueilla järjestöt ovat osallistuneet alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadintaan. Alueittain yhteistyön muodot ja syvyys kuitenkin vaihtelevat.
Hyvinvointialueiden käynnistyminen on muuttanut yhteistyön muotoja
THL:n raportin mukaan keskitetyt rakenteet ja koordinointi ovat tuoneet järjestöille uusia mahdollisuuksia, mutta samalla yhdyspintojen hallinta ja sopeutuminen uuteen toimintaympäristöön on ollut järjestöille haasteellista. Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön linjaaminen on nähty tärkeänä, jotta se olisi resursoitua, koordinoitua ja tavoitteellista. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite tukea järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi asiantuntijatuen tarjoamisena ja järjestöjen toimintaa kuvaavan tietopohjan kehittämisenä.
Hyvinvointialueet hakevat edelleen rooliaan suhteessa järjestöihin ja muihin sidosryhmiin. Uusina toimijoina ne rakentavat yhteistyörakenteita, joiden tavoitteena on parantaa palveluiden integraatiota. Järjestöt ovat merkittävä osa hyvinvointialueiden toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja sote-palveluiden tuottajana. Sote-uudistuksen myötä yhteistyön muodot ovat kehittyneet, mutta samalla uuden toimintaympäristön haasteet, kuten yhdyspintojen hallinta ja resurssien kohdentaminen, vaativat jatkuvaa kehittämistä.
Kokemustieto osaksi ennakointia ja päätöksentekoa
Järjestöjen tuottaman laadukkaan tiedon merkitys hyvinvointialueiden tietojohtamisessa ja kehittämisessä kasvaa. Asiakasarvoa ja vaikutuksia lisäävän yhteistyön tiivistämiseksi, hyvinvointialueilla tarvitaan nykyistä systemaattisemmin järjestöissä koottua kokemustietoa. Järjestöjen ja hyvinvointialueen yhdyspinnoille kaivataan toimintatapoja ja digitaalisia ratkaisuja datan hankkimiseksi, säilyttämiseksi, jalostamiseksi, analysoimiseksi ja hyödyntämiseksi.
Jorma Niemelän ja Terhi Auvisen STM:lle vuonna 2021 laatima selvitys Järjestötieto hyvinvointialueiden tietojohtamisessa ennakoi jo hyvissä ajoin ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä järjestötiedon kasvavaa roolia hyvinvointialueiden tietojohtamisessa.
Selvityksen mukaan Suomessa toimii noin 11 000 sote-järjestöä, joista vajaa 900 tuottaa palveluita. Jokaisella hyvinvointialueella on keskimäärin 400 järjestökumppania. Järjestöissä syntyy tietoa, joka tukee hyvinvointialueiden johtamista, arviointia ja ohjausta.
Selvityshenkilöiden mukaan järjestöillä on kolme päätehtävää ovat:
- Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen – Järjestöt edustavat ryhmiä, joita julkinen valta ei aina huomioi riittävästi, ja toimivat sosiaalisen osallisuuden edistäjinä.
- Vaikuttavien palveluiden kehittäminen – Järjestöt tarjoavat vaihtoehtoisia tai täydentäviä palveluja niille, joille julkinen sektori ei riittävästi vastaa.
- Hyvinvointivaltion uudistaminen – Järjestöt rakentavat inhimillisempää ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.
Näiden tehtävien toteutuessa järjestöissä syntyy tietoa, jota voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää hyvinvointialueiden strategisessa ohjauksessa ja palveluiden kehittämisessä.
Selvityksessä järjestötieto jaetaan kolmeen pääryhmään:
- Oikeudellinen rekisteritieto – Sisältää henkilötunnuksellisia tietoja ja toimii viranomaisten hallinnoimana.
- Oikeutettu tilastotieto – Henkilötunnukseton tieto, jota voidaan käyttää laajasti tutkimuksissa ja tilastoanalyyseissä.
- Kokemuksellinen ja toiminnallinen tieto – Järjestöjen keräämä tietoa asiakkaidensa tarpeista ja palveluiden toimivuudesta.
Erityisesti kokemuksellisen datan systemaattinen kokoaminen, jalostaminen merkitykselliseksi tiedoksi ja tehokas käyttö voivat edistää hyvinvointialueiden ennakointiprosesseja ja tietojohtamista. Järjestöillä on mahdollisuus tuottaa ja koota paikallistietoa, jota hyödyntämällä hyvinvointialueille mahdollistuu ihan uudenlainen asukaskokemustietoon perustuva näkymä alueen erityispiirteistä, ilmiöistä ja palvelutarpeista. Alueen yhteisöissä syntyvää tietoa hyödyntämällä hyvinvointialueilla on kyvykkyydet rakentaa järjestöjen kanssa yhdessä inhimillisempää ja vaikuttavampaa yhteiskuntaa.
